sunnuntai 2. helmikuuta 2014

★6 Haaste

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä, joilla on alle 200 lukijaa.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän tulee valita 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista!

----------------------------------------------------------------------------------------------------

11 asiaa minusta
1. Omistan koiran :)
2. Lempihevoseni on Hymy
3. Olen laiska bloggaaja :D
4. Tykkään tähdistä :3
5. Suuntana yläkoulun jälkeen lukio !
6. Tykkään valokuvaamisesta :o
7. Minulla ei ole mitään ideaa mitä kirjoittaisin tähän :(
8. Lempiruokani on appelsiinilohi
9. Rakastan harrastustani, ratsastusta
10. Olen omena
11. ^ What ?


----------------------------------------------------------------------------------------------------

Kysymykset ja vastaukset
1. Millaista hevosta et missään nimessä haluaisi ratsastaa/omistaa?

Sellaista ilkeää, joka olisi täysin seonnut :o

2. Millaiset piirteet ärsyttävät eniten muissa ihmisissä?


Ehdottomasti se että täytyy hakea huomiota teeskentelemällä syömishäiriötä, masennusta ym. ja se, että täytyy esittää jatkuvasti olevansa muita parempi.

3. Paras hymiö?


c: 

4. Noloimmat nettisivut, joissa olet koskaan ollut?


Habbo- ja prohotelli ! :D

5. Paras hevosleiripaikka ikinä?


Mm.. Kuusikorvella oli kivaa, ja Onnenperässä c: Myös Varjotallin leiri oli mukava ^^

6. Mainitse muutama outo tapasi


Mun täytyy aina purasta paahtoleipää ennenku laitan sen leivänpaahtimeen ! :D Ja sit mm.. No mä aina hekotan kaikkee ittekseni, ja sit must on kiva laulaa sitä ''Olen omena''- laulua.. Nohate :D

7. Jos olisit julkkis, mitä sorttia olisit?


Mä tahtoisin olla sellanen kuuluisa eläinsuojelija :o tai sit kilparatsastaja, tai laulaja.. :)

8. Paras murre suomessa?


Mun oma sekamurreeli en keksiny mitää D:

9. Jos sinun pitäisi valita, kumman ottaisit; kännykkä vai tietokone.
 

Molemmista on omat hyötynsä, riippuu tilanteesta.

10. Mitkä asiat saavat sinut aina hymyilemään?


Eläimet, kaverit ja mm.. Nii :)

11. Jos joutuisit muuttamaan uuteen kaupunkiin Suomessa, minne muuttaisit ja miksi?


Oulu koska mun kaikki nettikaverit asuu siel, Helsinki koska sinne kaikki bändit aina suuntaa ja Rauma et voisin aina tulla Turkuu kattoo mun nykysii kaverei ja Hymyy ;3

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Kysymykset haastetuille:

1. Mikä on lempiruokasi ?
2. Mikä on lempieläimesi ?
3. Mitkä ovat harrastuksesi ?
4. Jos saisit muuttaa ulkomaille, mihin maahan muuttaisit ?
5. Onko sinulla mitään eläimiä ?
6. Pidätkö valokuvaamisesta ?
7. Mitä mieltä olet kiusaamisesta ?
8. Onko tupakoiminen ja juominen sinusta ok ?
9. Mikä on viimeinen ostos, jota olet katunut ?
10. Lukio vai amis ?
11. Koska viimeksi näit jotain painajaista ?

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Minut haastoi > http://tapaniollavapaa.blogspot.fi/

----------------------------------------------------------------------------------------------------

Haastetut

http://icannolongerbesaved.blogspot.fi/
http://lauraahtonen.blogspot.fi/

http://ladydevilblog.blogspot.fi/
http://canciondeamorblog.blogspot.fi/
http://lindaannukkaalifes.blogspot.fi/
http://666-suicide.blogspot.fi/
http://tahhrojapaperilla.blogspot.fi/

http://heitu93.blogspot.fi/
http://juliajavisassi.blogspot.fi/
http://no-parties.blogspot.fi/





keskiviikko 29. tammikuuta 2014

★5

Moikka taas kaikille ! Siitä onki jo yli viikko kun mä oon viimeksi kirjoitellut teille, joten nyt aattelin että alkais pikkuhiljaa olee aika siihenkin.. :D Kuten kaikki varmaan huomas, niin mä sain värkättyä tänne uuden ulkoasun kun kyllästyin edelliseen ! Hiukan ärsyttää tuossa ulkoasussa toi liian pieneltä näyttävä banneri, mutta ehkä mä selviän. Mä en oikein oo taas vaihteeksi tehnyt mitään sen kummallisempaa, paitsi että viikonloppuna mä olin Oonalla yötä. Meidän oli tarkoitus pitää elokuvailta kera kolmen elokuvan ja jatkaa siitä vielä televisiosarjalla, mutta hups heijaa kun ei vaan pystytty. Yksi elokuva ft. Tiia katottiin, kahdestaan Oonan kanssa sit joku 15 minuuttia seuraavasta ja sit oli pakko päästä nukkumaan koska molemmat oli ihan pirun väsyneitä. :D No, aamulla oli jälleen tarkoitus suunnata nokka kohti tallia. Oltiin menossa tuntia liian aikaisin kun ei tiedetty että tunnit alkais vasta yheltä, mutta onneks muistin kysyä Millalta listaa ja näin ollen tää erehdys tuli vältettyä. Nyt meillä oli Oonan kanssa ongelma.. Mitä hittoa me tehtäisiin seuraavan tunnin ajan ? Ratkaisu tähän ongelmaan tuli Oonan päästä: ''Pestään rotat !'' ja eikun tuumasta toimeen. :) Kun me oltiin pesty rotat, päästiin viimeinkin matkaamaan sinne tallille. Mä olin jo aikaisemmin kokenut melkoisen järkytyksen, sillä mä sain Millalta tietää että mulla olisi tarkoitus mennä Nevalla tunnilla. Käytiin silti kattomassa listat tallista ja kappas, kaikki mun tuntilaiset olivat peruttaneet, jotenka Milla päätti tulla Tuurella mun seuraksi. Lopulta mä sain suostuteltua myös Oonan, mutta siitä kohta lisää.

Puolikas Neva :)
Kun me oltiin Millan kanssa vaihdettu taas viikon kuulumiset, niin laitettiin ekan tunnin heppoja kuntoon. Pian ratsastuksenopettajakin saapui paikalle ja sanoi että mä voisin sittenkin mennä Rillalla. Ei sen puoleen että se mikään kovin paljon parempi vaihtoehto olisi ollut, mutta kelpasi silti. Rilla on tosi kiva silloin kun se tahtoo olla, mutta osaa se myös takapuoltaan heittää kun sille päälle sattuu. Ku mentiin auttaa klo 13. tuntilaisia kentälle, niin kysyin Annikalta et voisko Oona tulla mun ja Millan kanssa siihen klo 14. tunnille, kun meitä ei ollut kuin kaksi. Annikalle se sopi, mutta Oona vähän epäröi hetken aikaa. Kuitenkin kuultuaan että se saisi Herku, se päätti myös tulla. :) Tunnilla me tehtiin alussa ravissa voltteja joka kulmiin, kunnes vaihdettiin tehtävää. Nyt oli tehtävänä nostaa lyhyen sivun kulmasta laukka ja tehdä keskelle laukkaympyrä. Muuta me ei sit tunnilla paljoa hommailtukkaan, mutta silti mulle jäi ihan ok fiilis koska vaikka Rillalla sitä virtaa tuntu olevan enemmän kuin laki sallii, niin siltikään se ei vetänyt minkään muotoisia hyppyjä tai muita sellaisia. :D 

Rilla ja mä ennen joulua :)

Sunnuntai mulla menin kotona sängyllä löhötessä, maanantainakaan ei tapahtunut muuta erikoista kuin että me päästiin jo 12. :D Tiistaina mulla särki TAAS ihan älyttömästi pää, jonka vuoksi mä jäin sit kotiin. :/ Tänään mä oon jälleen istunut koneella, mutta sain mä sentään ton ulkoasun muokattua uuteen uskoon. Tai ainakin taustakuvan ja bannerin, en mä näihin teksteihin viitti koskea koska mun mielestä nää on ihan hyvät näin. :) Tosi kiva jos jaksoit lukea tänne asti, ja ois ihan jees kans jos jaksaisit kommentoida. ^^ Mietin että voisin piakkoin tehdä kysymyspostauksen, joten kysymyksiä ihan mihin vain aiheeseen liittyen tulemaan sit vaan ! :D

Koira tänään aamulla yhtä innokkaana lähtemään ulos kuin mä :D


maanantai 20. tammikuuta 2014

★4

Syksyltä tämä :)
Moikka taas ! Siitä onki jo muutama päivä kun mä viimeksi raapustelin tänne. Kuten huomaatte, mun innostus laantuu pikkuhiljaa. Ehkä se siittä sitten, mut nyt mä kerron mun viikonlopusta. :) Lauantaina oli tietenkin tallipäivä, ja tallille mä menin yhdeksitoista. Tallille päästyä mä autoin Millaa ottamaan hevosia sisälle, vilkaistuani listasta että mulla on vuorossa Helga. Talli tuntui vähän autiolta kun missään ei näkynyt ketään, vaikka yleensä on tottunut siihen että siellä pyörii porukkaa kuin muurahaisia pesässä. Kai se johtuu siitä kun tuntikoot on nyt pienentynyt, niin ei siellä sitten olekkaan jäljellä kuin muutama ratsastaja per tunti, eikä kovin moni tule tallille tunteja aikaisemmin ennen omaa tuntiansa, kuten mä. :D No.. Saatuamme hevoset sisälle Milla ruokki ne ja sit me vaan oltiin hetken aikaa tekemättä oikein mitään ja vaihdettiin viikon kuulumisia. Puolelta aloin harjailemaan Helgaa ja lopulta varustin sekä itseni että hevosen. Olin aika varma siitä että tulisi melko vauhdikas tunti pitkästä aikaa, kun oli sen oloinen heppakin alla. Pihatossa Helga sättäs ja pyöri kokoajan, mut mä yllätyin positiivisesti siitä kuinka rauhallisesti me mentiinkään koko tunti.
Laadultaan kenttä oli suht hyvässä kunnossa, vaikka se jäisen kova olikin. Tunnin aiheena tällä kertaa olikin sitten kolmikaarinen kiemuraura ja laukkaympyrät. Alkutunnista mentiin niitä kolmikaarisia ravissa, ja Helga oli kuin unelma. ♥ Se kulki kokoajan tosi rauhallisesti, kiirehtimättä mihinkään ja kuunteli mua. Kyl me ollaan sen kanssa jonkun verran kehitytty, sillä alkusyksystä vaan kaahotettiin tuhatta ja sataa pitkin kenttää kun ei tuntunut minkäänlaista yhteistä säveltä löytyvän. Ratsastuksenopettajakin kehui mua siitä kuinka paljon mä oon kehittynyt, ja sanoi että mulle voi antaa melkein heppasen kuin heppasen. Se sai mut todella hyvälle tuulelle, ja kerrankin voin sanoa että oon melkoisen tyytyväinen itseeni.. Ja tietty edelleen hevoseen ! Kun me oltiin tarpeeksi ravailtu, niin nostettiin sitten laukka ja laukattiin koko kenttää ympäri. Katsomon puoleisella lyhyellä sivulla tehtiin laukkaympyrä, ja sitten taas jatkettiin uraa pitkin. Mun ja Helgan laukkaympyrät oli mun mielestä melko onnistuneita, varsinkin sen jälkeen kun Annika muistutti kaikkia meitä kolmea ratsastajaa siitä että voidaan ottaa isompikin ympyrä, jottei se merkkinä toimiva tötterö tulisi ihan yllättäen eteen. Laukkaakin mentiin ihan suht rauhallisessa tahdissa, vaikka välillä Helga olisikin ollut taas menossa kiihdyttelemässä kauheaa vauhtia. Lopputunti sit ravailtiin ja mentiin käyntiä ja kokonaisuudessaan oli kyl varmaan yks onnistuneimmista tunneista, jäi hyvä fiilis. :) Ja tavoitettakin saatiin, nyt mä otan tavoitteeksi sen että opin rentoutumaan kunnolla Helgan laukassa ! Kun me sitten päästiin talliin, käytiin pesemässä Tuuren takajalka kun se oli onnistunut telomaan sen jotenkin. Myöhemmin mä löysin Tuuren vapaana syömässä tyytyväisenä mysliä, jota se ei kuitenkaan onneksi ehtinyt kovinkaan paljoa syömään, ja sitten mä vielä jouduin auttamaan sen heppaparan jalan irti narusta, kun se onnistui itsensä siihenkin sotkemaan.

Saatte kesäisempää kuvaa, kun ei ollu kuvaajaa lauantaina. :)
Illemmalla mä menin sit Sannille yöksi, tarkoituksena mennä seuraavana päivänä tallille mukaan kuvaajaksi. Sannin kanssa kuvattiin niillä sen kysymyspostauksen toinen osa, josta ei meinannut tulla mitään koska mua vaan nauratti puhua kameralle. Editoitiin se ja kappas, kun ei sitä saanutkaan nettiin asti jonkun ihmeen syyn takia. Sen vuoksi mä linkkaan sen teille mahdollisesti sit myöhemmin. Sunnuntaina tosiaan mentiin tallille aikasin.. No joo, aikasin aamusta ja näin mun vanhaa leirikaveria, Leniäkin. :) Sanni ratsasti ensin n. tunnin irlannincob ruuna Tikoa, ja Leni lämminveristä Tuulikkia, alias Muulikkia. Seisoin kentällä kuvaamassa niiden ratsastuksia, ja mun yllätykseni mulla ei ollut edes kovinkaan kylmä. Kun Sanni ja Leni oli lopettanut ekan ratsastuksen hyvillä mielin kumpaisenkin pukkisaldon oltua nolla, niin jatkettiin sitten Sanni - Shannon ja Leni - Vinski virityksellä. Sanni ei ratsastanut kuin 45 minuuttia, eikä Lenikään ollut varmaan kuin 10 minuuttia pidempään. Kun Sanni sit oli lopulta valmis Shannonin kanssa, niin lähdettiin takaisin Sannille päin ja mentiin siellä suoraan koneille. Iskä tuli hakemaan mut noin seitsemän maissa kotiin ja sen jälkeen mä meninkin suoraan nukkumaan. Laitan nyt alle muutaman kuvasen Pökkelin tallilta (joiden muokkaus © Sanni), ja menen sit varmaan nukkumaan päin. Näkemisiin, rakkaat lukijat :)

Sanni ja Tiko :)

Kaunein rantapallo, Shannon (:

Tiko YRITTI pukittaa :D

Tiko ja Tuulikki :)



tiistai 14. tammikuuta 2014

★3 Kiusaaminen

Helloo ! Nyt mä päätin heti tähän alkuun sitten kirjoittaa postauksen hiukan vakavammasta aiheesta, kiusaamisesta. Mä tiedän sen että tästä aiheesta on kirjoitettu jo varmaan miljoonia erilaisia ja samanlaisia postauksia, mutta mun on ihan pakko oikeasti saada edes jonnekkin purettua tätä asiaa. Tää idea lähti liikkeelle tänään aamulla, kun mä istuin bussissa. Mun edessä istui sellainen tyttö, jonka tyyli suuntautuisi mun mielestäni lähinnä johonkin japani, manga ja anime- kulttuuriin. Sitten bussiin asteli kaksi muuta tyttöä, joille ei kuitenkaan enää löytynyt vapaita vierekkäisiä paikkoja samalta puolelta käytävää. No,toinen tytöistä istui sellaiselle tyhjälle paikalle, jonka vieressä toisella puolella käytävää oli myös tyhjä paikka, eli nää kaks olis voinut olla vierekkäin mutta vaan eripuolilla käytävää. Sattumoisin se toinen tyhjä paikka jäi sitten tämän mun edessä istuneen tytön viereen, mutta jostain kumman syystä se ei kelvannutkaan enää sille tytölle joka ei ollut vielä ehtinyt istua alas. Hänen oli siis aivan pakko istua viistosuuntaan kaveristaan. Tämä ensimmäiseksi istu'utunut tyttö nousi sitten ylös ja siirsi itsensä samaan linjaan kaverinsa kanssa. Pian sen jälkeen nää kaks alkoi todella inhottavaan ja törkeään tapaan arvostelevasti vilkuilemaan sitä mun edessä istuvaa, anime&manga- tyyliin pukeutunutta tyttöä. Siinä vaiheessa mua alkoi ärsyttämään, vaikken edes tuntenut ketään niistä kolmesta tytöstä. Jos mä olisin jonkin verran rohkeampi luonteeltani, mä olisin varmaan sanonut jotain niille kahdelle tytölle. Millä oikeudella he oikeasti arvostelevat jotakuta muuta, jos se sattuu pukeutumaan eri tavalla kuin he itse ? Tiettykin tää on vaan mun näkökulma, mä en tiedä yhtään tunsiko ne kolme toisensa vai ei. Mä en voi tietää, oliko niiden välillä jotain riitaa vai ei, mutta silti. Tää on ihan yleinen tapaus, jotakuta syrjitään, arvostellaan ja haukutaan vain siksi että se ei pukeudu niinkuin suurin osa nykyajan nuorista. Musta sillä tytöllä oli oikeastaan siistillä tavalla omaperäinen pukeutuminen, kerrankin sellainen ihminen joka ei liiku massan mukana pukeutuen juuri tietyn mallisiin farkkuihin, läpinäkyviin pitsipaitoihin ja kenkiin, millaiset on kaikilla muillakin. Kerrankin joku, jolla on persoonallinen ja iloinen pukeutumistyyli. Nää kaks tyttöä oikeesti oli melkein kuin kopioita toisistaan. Niillä oli molemmilla saman väriset farkut jalassa, ja samantyyliset takitkin päällä. Molemmilla oli samannäköinen laukku, ja saman väriset hiukset. Ihme että toinen oli uskaltanut kihartaa hiuksensa, toinen oli suoristanut. Tää on just niin esimerkillinen tapaus siitä, millä perusteella ihmiset alkaa karttamaan toisia. Mä en väitä etteikö saisi pukeutua samalla tavalla kuin toiset, tottakai niin saa tehdä. Mutta se, että koska joku toinen ei olekkaan pukeutunut juuri sellaisella tavalla josta sinä tykkäät, ei oikeuta sinua kiusaamaan häntä millään tavalla. Myöskään ihmisen yleisestikin ulkonäkö, hänen seksuaalinen suuntautumisensa, henkiset/fyysiset vammat, tai hänen kiinnostuksensa kohteet eivät ole syitä kiusata ketään.



Nyt kun mä rupesin miettimään, mä en oikeastaan keksi yhtäkään perusteellista syytä ruveta kiusaamaan ketään. Kuten jokainen on joskus varmasti kuullut, kiusaaminen jättää arvet. Mä olen pienestä asti ollut kiusattu mun ylipainon takia, ja oon melko varma siitä että kiusaaminen on syy siihen miksikä mua aina hermostuttaa sosiaalisissa tilanteissa. Mua alkaa ahdistamaan heti jos on isompi porukka uusia ja samanikäisiä ihmisiä ympärillä. Mulle tulee heti sellainen olo että kaikki tuijottaa halveksuvasti, en kuulu porukkaan. Tästä syystä mä pyrin aina hakeutumaan jonkun tutun seuraan, ja joudun miettimään ainakin ikuisuuden ennenkuin kehtaan avata suuni. Miettikää kuinka inhottavaa on joka kerta jännittää ihan jotain arkista tilannetta, kuten kaupan kassalle meneminen, tai bussilipun ostaminen. Joka kerta mä haluaisin että joku muu olisi mun mukana, jotta se voisi mun puolesta hoitaa koko tilanteen, ettei mun tarvitsisi avata suutani. Ja joka kerta tällaisen tapahtuman jälkeen mä vain mietin että mitäköhän kaikkea kamalaa se myyjä, tai bussikuski mahtoi ajatella musta. Se ei oikeasti ole kivaa, joten te kaikki kiusaamista harrastavat jotka luette tän, miettikää itsenne siihen tilanteeseen että seisotte esimerkiksi koulun pihalla ja teistä tuntuu kuin jokainen katsoisi sua nenänvarttaan pitkin, halveksuvasti ja nauraisi, vaikkei näin todellisuudessa olisikaan. Miettikää sitä ahdistunutta tunnetta, kun te joudutte uuteen sosiaaliseen tilanteeseen, ja jätttäkää se kiusaaminen sikseen. Siitä ei ole mitään iloa kenellekkään, eikä koskaan tule olemaankaan. Mä olen puhunut, kiitos ja näkemisiin.







maanantai 13. tammikuuta 2014

★2

Koska mä en tänään ole saanut mitään sen kummallisempaa aikaiseksi, niin mä voin nyt kertoa teille mun eilisestä, eli sunnuntaipäivästä. :) Eilinen alkoi varmaan siitä kun meidän ihana ja rakas koira tuli tökkimään mut hereille kymmentä vaille seitsemän, koska se halusi ulos. No, minä reippaana tyttönä nousin sitten ylös, puin farkut jalkaan ja heitin takin niskaan sekä otin koiran hihnassa mukaan ja lähdin ovesta 'pirteänä' raikkaaseen, kirpeään pakkasilmaan ! Hurjan pitkälle mä eteninkin, jopa 5 metriä ehkä, ennenkuin koira sitten teki tarpeensa ja sit äkkiä takaisin lämpimän peiton alle omaan sänkyyn. Mä nukahdin uudestaan varmaan puol yheksän aikoihin, jonka jälkeen mä heräsinkin sit vasta yhdeltätoista kun iskä tuli töistä kotiin. Käytyäni facebookissa mä soitin Oonalle, koska sillä oli ilmeisesti jo edellisenä iltana ollut mulle jotain asiaa. Hetken puhelimessa höpötettyämme sovittiin että lähdettäisiin ulos kuvailemaan, koska oli hirveen nätti ilma pitkästä aikaa ja lumikin jo maassa. Kauheella kiireellä äkkiä suihkuun, että mä kerkeisin lähteä tunnin sisällä bussilla kohti Yli-Maariaa. Mä jopa onnistuin tunnissa käymään suihkussa ja kuivaamaan itseni, sekä pakkaamaan kaiken tarpeellisen mukaan. Ja mä jopa olin viisi minuuttia etuajassa pysäkillä, mikä hiukan kyllä ärsytti siinä vaiheessa kun totesin että olisin ihan hyvin voinut odottaa sen aikaa sisälläkin. Lopulta piiitkän bussimatkan jälkeen saavuin Oonalle, josta me melko nopeasti suoriuduttiin autokyydillä aloittamaan matka kohti Nautelankoskea. Nautelankoskelle meno oli Oonan idea, se kun oli viikko sitten käynyt siellä isänsä kanssa paikkoja kattelemassa. Se olisi kuulemma hieno paikka, ja sieltä aivan varmasti saisi hyviä kuvia näin talven lopultakin saavuttua tännekkin. Matka sinne ei kestänyt kuin kymmenisen minuuttia, ja perille päästyämme saatoin vain todeta että Oona oli aivan oikeassa. Nautelankoski on todellakin hieno paikka ulkoilulle, eli mä suosittelen käymään jos vain mahdollista ! :) Oonan äiti jätti meidät sitten sinne rauhassa kuvailemaan, ja meillä oli tarkoitus viipyä noin tunnin verran siellä ennenkuin tulisi pimeää. Ulkona oli ihan järkyttävän kylmä, eikä kumpikaan meistä ollut varautunut siihen kunnolla koska sisällä taas oli kuuma. :D Käveltiin ensin sinne alas kosken varteen räpsimään muutamia kuvia, mutta kyllästyttiin siihen melko nopeasti kun sormet oli ihan jäässä. Sieltä alhaalta me jatkettiin matkaa hetken aikaa vain eteenpäin, kunnes vastaan tuli sellainen kivan oloinen pikku polku keskelle metsää, jonne päädyttiin jatkamaan kuvailua, tällä kertaa maisemakuvien sijasta tarkoituksena jotain profiilikuvapäivityksen kaltaista facebookkiin - mun kuva kun on joskus elokuussa napattu ja Oonan kuva oli lokakuinen. Tarpeeksi kauan siellä keskellä metsää seisottuamme Oona soitti viimein äidilleen, että nyt voisi tulla hakemaan. Lähdettiin kävelemään takaisin päin ja saavuttiinkin just sopivasti parkkipaikalle samaa aikaa Oonan äidin kanssa. Suurin piirtein syöksyttiin sinne lämpimään autoon sulamaan, odottaen sitä että päästäisiin takaisin Oonalle. Jälleen istuttiin kymmenisen minuuttia autossa, jonka jälkeen Oonan äiti jätti meidät kahdestaan niiden luokse. Keitettiin taas spaghettia ja syötiin massut täyteen. Sitten me vain leikittiin Mauri-rotan kanssa ja istuttiin koneella muokkailemassa kuvia, kunnes kello alkoi olla niin paljon että oli mun aika lähteä kotia kohden. Voitte muuten kuvitella kuinka kiva oli matkustaa sen mun kamerajalustan kanssa bussissa, kun se siinä kantopussissa näytti ihan piilotetulta aseelta. Ihmiset hiukan tuijotti, mutta hengissä selvisin ! :D Nyt muutama kuvanen, ja sitten voisin mennä hetkeksi nukkumaan kun päätä taas särkee. .__. Nähdään taas ! ^^


Mauri-rotta :) ♥
ps. Oonan blogiin tästä! c:

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

★1

Moi ! Täällä mä taas kirjotan, koska sain uuden inspiraation blogin kirjottamiseen. Sekin varmaan hiipuu tässä ajan myötä, mutta ainakin mä olen palkannut Oonan potkimaan mua takapuoleen jos meinaa jäädä tekstit kirjottamatta. :D Nyt mä haluaisin kertoa teille eilisestä, eli lauantaista. Lauantai oli luonnollisesti tallipäivä, vaikka hiukan erilainen sellainen. Nykyään meillä pitäisi olla normaalisti tunnit 12-16, mut eilen ei ollut kuin kello 13 ja kello 14 tunnit. Itse mä olin ratsastamalla ensimmäisellä, eli kello 13 tunnilla. Mulla oli ratsuna suloinen suomiputte nimeltään Eetu, johon mä olin oikeastaan ihan tyytyväinen koska Eetu on varmaan yks parhaimmista ja ihanimmista hevosista jonka mä tiedän. Luonteeltaan Eetu on sinänsä tosi laiska, mutta kyllä se liikkuu kun laittaa liikkumaan ! Heti alkutunnista kaverini Anni tippui islanninhevosruuna Tuurelta, satulan kipattua kyljelle. Se oli melko koomisen näköinen tapaus, jolle sitten naurettiin hetki kunnes päästiin taas jatkamaan tuntia. Alkuun Eetu liikkui tosi laiskasti ja kompastellen, vaikka kenttä oli lumen- ja pakkasten tuloon nähden todella hyvässä kunnossa. Noin puolivälissä tuntia ratsastuksenopettaja jakoi meidän viisihenkisen ryhmän kahtia eri puolille kenttää, kahdelle pääty-ympyrälle. Vasempaan päätyyn määrättiin kiertämään hiukan reippaammat hevoset, eli Vire, Rilla ja Tuure, ja sitten oikeaan Eetu ja pieni shetlanninponi Lölli. Ympyröillä meidän piti alkuun vain ravailla ja taivutella pieni hetki, kunnes opettaja pyysi meitä nostamaan laukan. Mun ensimmäiset ajatukseni siitä ideasta oli varmaan että ''apua'' ja ''nyt tulee ruumiita'', koska laukkaympyrät ei oikeestaan koskaan oo kuulunut mun lemppareihin ja mä oon tosi huono niissä muutenkin. :D No, harjoitusta harjoitusta ! Alkuun Eetu nosti tosi tahmeasti laukkaa, mutta loppua kohden se nousi ilman ravin kiihtymistä. Laukkailtiin molempiin suuntiin ympyrällä, ja jatkettiin ravi-laukka- siirtymäharjoituksella sen jälkeen. Aina kun opettaja pyysi nostamaan laukan, niin nostettiin laukka, ja kun pyydettiin raviin, niin piti istunnalla koettaa siirtää hevonen laukasta raviin. Mulla ja Eetulla oli pieni tahtojen taisto siitä asiasta että mihin suuntaan mentiin, ja meidän ympyrä taisi olla kutakuinkin kiemurauran muotoinen jatkuvasti. Kuitenkin kun me sitten oltiin tarpeeksi kauan harjoiteltu, olin mä lopulta todella tyytyväinen nuoreen suokkiherraan. Pieni säälittävä pukkikin siltä pääsi, mutta yhteen se jäi kun ei sillä ollutkaan mitään vaikutusta oikeastaan mihinkään. Lopputunnista me sit tehtiin koko uralla käynti-ravi- siirtymisiä samalla perjaatteella, eli istunnan avulla. Tunnin loputtua me istuttiin kaverini Oonan kanssa sattarissa jonkun aikaa lämmittelemässä, sit käytiin pihatossa ja pian meidän kyyti tulikin jo ! Tallilta jatkoin mun matkaani Oonan luokse odottelemaan että mummi ehtisi hakemaan mut kotiin päin. Oonan luona me syötiin spaghettia ja touhuiltiin kaikkea turhaa niin kauan kunnes mummi lopulta löysi oikeaan paikkaan, hetken harhailtuaan jossain muualla koska mä en osaa neuvoa tietä oikeestaan mihinkään. :D Nyt pitkän mietinnän jälkeen mä päädyin siihen tulokseen, että kello on niin paljon että mä kerron teille mun sunnuntaista huomenna, kun ei mulla huomenna pitäisi mitään sen erikoisempaa tekemistä ollakkaan. :)

Jaksaajaksaa !